Valmennuksella sisäistä motivaatiota

Sisäinen motivaatio, valmennus

Motivoivat menetelmät

Hyvinvointiopinnoissa kiinnostuin motivoivasta valmennuksesta ja sen menetelmistä, motivoivasta keskustelusta ja sitä tukevasta kyselystä.

 

Käypä hoito -sivuston  mukaan motivoivan keskustelun (haastattelun) keskeiset periaatteet ovat seuraavat:

Empatian osoittaminen

Keskustelukumppanin itseluottamuksen ja omien kykyjen vahvistaminen

Nykyisen ja tavoiteltavan tilanteen välillä olevan ristiriidan voimistaminen

Välttelyn välttäminen, vastarinnan myötäileminen

 

Keskustelussa perusmenetelmiä ovat avoimet kysymykset, reflektoiva eli heijastava kuuntelu sekä yhteenvedot. Keskustelun on tarkoitus olla tuloksellinen ja se on onnistunut, jos keskustelukumppanilla on keskustelun jälkeen mielessään omiin arvoihin, tarpeisiin, tavoitteisiin ja resursseihin sopiva suunnitelma. 

Empatia, luottamus, valmennus

Yhteys työhyvinvointiin

Motivoivia menetelmiä on käytetty erityisesti sosiaali- ja terveysalalla elintapaohjauksessa sekä nuorten kanssa.  Äkkiseltään voi tuntua, että tuollaiset periaatteet eivät sovi työelämään, jossa edelleen joidenkin mielestä vallitsevaa on työnantajan direktio-oikeus. Ihmiset työpaikalla ovat kuitenkin inhimillisiä olentoja, joilla elämäntilanteet vaihtuvat, tunteet vaikuttavat työtehoon ja jaksamiseen. Näiden jättäminen huomiotta voi olla ongelmallista niin yksilölle kuin yhteisölle.

 

Ennen korostettiin työn ja vapaa-ajan selkeää erottelua ja voi se olla eduksi nykyisinkin. Rinnalle on kuitenkin tullut ajattelu, että työ on elämää varten, ei toisinpäin. Kun osaajista on kasvava pula, työnantajien on välttämätöntä vaalia työilmapiiriä ja työnantajaimagoa, jotta rekrytointimarkkinoilla on mahdollista pärjätä.

 

Vaakaluonteena itse olen taipuvainen luovimaan asioiden välimaastossa. Työelämässä tarvitaan edelleen sääntöjä, hyvää johtamista, selkeitä tavoitteita. Mutta niiden rinnalla työpaikoilla on varaa lisätä empatiaa ja lujittaa luottamusta. Asioita voidaan ratkoa yhdessä ja rakentavasti niin, että perinteinen hierarkia jää taka-alalle.

 

Tällainen työelämä on kilpailukykyinen tulevaisuudessakin. Sen edistämisessä kannattaa yhdeksi työkaluksi valita motivoivat menetelmät ja niiden kautta välittämisen kulttuuriin panostaminen.

Hyvinvointivalmennuksen lopputyönä selvitin työyhteisön ylimmän johdon kokonaisvaltaista hyvinvointia ja käytin työssä motivoivia menetelmiä.

Motivaatiomittari, valmennus

Motivaatiokysely

Selvityksessäni käytin motivaatiokyselyä, jonka räätälöin Anglén motivaatiomittarista. Sen avulla on tarkoitus arvioida vastaamisajankohdan mukaista ja itsearvioitua tarvetta ja valmiutta ryhtyä toimeen. Osaan kysymyksistä vastataan vapaamuotoisesti, osaan valitsemalla itselle sopiva numero asteikolla 1-10. Kaikkiin kysymyksiin odotetaan vastausta.

 

Anglén motivaatiomittarin numeroasteikko on 1-10. Samaa asteikkoa käytetään mm. kiputuntemuksen arvioinnissa. Esimerkiksi elämäntapojen huolestuttamisen arvioinnissa 1 tarkoittaa sanallisesti “ei lainkaan huolestuttava” ja 10 tarkoittaa “huolestuttaa hyvin paljon”. 1-5 kuvaa keskitasoa vähempää huolestumista ja 6-10 keskitasoa enempää huolestumista. Asteikko on subjektiivinen ja kuvaa vastaajan senhetkistä tunnetilaa asiasta.

 

Koska selvityksen kohteena oli työyhteisöön kuuluva ryhmä, työhyvinvointi ja työyhteyden arviointi muuhun hyvinvointiin oli linkitetty mukaan kyselyyn.

Työyhteisövalmennus, sisäinen motivaatio

Motivaatio lähtee sisältä

Motivoivien menetelmien etu on, että niiden avulla onnistuminen tavoitteissa voi olla todennäköisempää kuin muilla tavoilla. Jokaiseen keskitytään yksilönä.

 

Kysely on konkreettinen ja tuo esiin vastaajan omat tarpeet ja valmiuden toimenpiteisiin. Aina ei tarvita järisyttäviä muutoksia. Kyselyyn vastaaminen ja sitä tukeva keskustelu voi avata silmät niinkin, että monet asiat ovat arjessa hyvin. Omien tuntemusten läpikäynti määritellyn kokonaisuuden kautta auttaa laajentamaan perspektiiviä. Pienet asiat ja suuret asiat loksahtavat paremmin paikoilleen.

 

Sopua tarjoaa työyhteisövalmennusta motivoivin menetelmin sekä yksilöille että ryhmille. Valmennuksessa ketään ei patisteta muutokseen eikä motivoida ulkoapäin. Valmentaja voi kuitenkin tukea yksilöitä ja toimia ryhmille fasilitaattorina. Jokainen osallistuja voi turvallisesti keskittyä omaan tilanteeseensa sellaisenaan tai osana ryhmää.

 

LinkedIn-sivustolta löytyy projektityö Palaudu, ole vireä ja voi hyvin. Selvitys johtajien hyvinvoinnista Maanmittauslaitoksessa.